kiusaantumisesta

Kiusaantuminen tarkoittaa toistuvaa ja ei-toivottua käytöstä, jossa kiusaaja pyrkii hallitsemaan, loukkaamaan tai eristämään toisen. Kiusaaminen aiheuttaa uhrille psyykkistä ja sosiaalista haittaa ja voi ilmetä kasvotusten tai verkossa. Sitä esiintyy erityisesti kouluympäristöissä, mutta myös työpaikoilla ja julkisissa yhteisöissä.

Kiusaamisen muodot voidaan jakaa fyysiseen kiusaamiseen, sanalliseen kiusaamiseen, sosiaaliseen kiusaamiseen sekä verkkokiusaamiseen. Fyysinen kiusaaminen sisältää vahingoittamisen ja väkivallan uhkailun, sanallinen kiusaaminen loukkaukset ja uhkailut, sosiaalinen kiusaaminen leimaamisen ja ryhmän ulkopuolelle jättämisen sekä verkkokiusaaminen verkkoviestinnän kautta tapahtuvaa häirintää.

Taustatekijöitä voivat olla sekä kiusaajan että uhrin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä, kuten epävarmuus, ryhmäpaine ja aiemmat kokemukset kaltoinkohtelusta. Riskitekijöitä voivat olla heikot sosiaaliset taidot, heikko itsetunto, koulukiusausta kokeneiden ympäristö sekä puutteellinen tukiverkko.

Kiusaamisen vaikutukset ulottuvat uhrin mielenterveyteen, itsetuntoon, koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin. Myös kiusaajat voivat kärsiä yhteisöllisistä ongelmista, syyllisyydestä tai rikkinäisistä vuorovaikutussuhteista. Varhaisen puuttumisen ja asianmukaisen tuen avulla voidaan lieventää negatiivisia vaikutuksia.

Ennaltaehkäisy ja puuttuminen ovat olennaisia. Koulut ja työpaikat laativat selkeät ohjeistukset kiusaamisen ilmiöstä, luotettavat raportointikanavat sekä turvalliset toimintatavat. Bystander-toiminta, digitaalisen turvallisuuden huomioiminen sekä nopea, tasapuolinen reagointi ovat tärkeitä. Uhrien tukeminen sekä asianmukainen tutkinta auttavat palauttamaan turvallisen ilmapiirin.

Lisätietoja saa koulutuksen, terveydenhuollon sekä viranomaisten tarjoamista ohjeista ja palveluista.