kirkasvalolaitteet

Kirkasvalolaitteet ovat keinotekoisia valonlähteitä, joita käytetään erityisesti talvikauden pimeydessä sekä unirytmin ja mielialan säätelyyn. Niiden tarkoituksena on simuloida auringonvaloa ja tukea vireystä, keskittymiskykyä sekä mielialaa. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat kaamosmasennuksen (SAD) lievittäminen sekä muiden unihäiriöiden ja vuorokausirytmin häiriöiden hoito.

Toimintaperiaate ja kudotukset: Kirkasvalolaitteet tuottavat kirkasta valoa, tyypillisesti noin 2 500–10 000 luxin kirkkaudella. Ne sijoitetaan yleensä noin 20–40 senttimetrin etäisyydelle käyttäjästä, ja UV-säteily on suojattu tai sitä on vähän. Käyttö tapahtuu yleensä aamulla noin 20–60 minuutin ajan. Valoa ei tule antaa suoraan silmään; käyttäjän tulee istua mukavasti ja antaa valon paistaa kasvoille siten, että silmät ovat auki ja katse suunnataan hieman ylöspäin.

Tyypit: Yleisimpiä ovat kirkasvalolaatikot (valonlähteet pöydällä tai pöydän päällä) sekä dawn-simulaattorit, jotka asteittain lisäävät valon määrää ennen heräämistä.

Vaarat ja varotoimet: Liiallinen altistuminen voi aiheuttaa päänsärkyä, silmien ärsytystä tai unettomuutta, jos käytetään myöhään päivällä. Lääkitys-, silmäsairaus- tai mielialahäiriöt voivat vaikuttaa suosituksiin; neuvoja kannattaa hakea terveydenhuollosta ennen käytön aloittamista.

Tehokkuus: Tutkimukset tukevat erityisesti SAD:n hoitoa kirkasvalolaitteilla. Muiden masennuksen muotojen ja unihäiriöiden kohdalla vaikutus voi olla yksilöllinen, eikä laitteita tulisi pitää korvaavana lääkärin hoidolle. Laitteet ovat yleisesti CE-merkintäisiä eurooppalaisessa markkinassa.