kirjoitusmuodon

Kirjoitusmuoto on kielen ilmaisun kirjallinen muoto, jolla kieltä esitetään kirjoitetussa tekstissä. Se kattaa sekä käsinkirjoituksen että painetun tekstin sekä kirjainmuodot, merkkijärjestelmät ja oikeinkirjoituksen säännöt. Kirjoitusmuoto kuvaa, miten kieli muuttuu visuaaliseksi esitykseksi, ei vain miten se lausutaan.

Kirjoitusmuoto voidaan ymmärtää kolminaisesti: kirjoitusjärjestelmä sekä kieliopilliset ja ortografiset käytännöt; kirjain- ja typografiset muotot; sekä digitaalisessa ympäristössä toteutetut esitystavat. Kirjoitusjärjestelmä määrittää käytettävän merkkijärjestelmän, kuten Latin- tai Cyrillic-kirjaimet, kun taas oikeinkirjoitus (ortografia) määrää, miten sanoja kirjoitetaan oikein ja miten välimerkit sekä tavujenjaot toimivat. Kirjainten muodot ja typografia käsittävät valinnan fonttien, kirjainten kokoelmat sekä käsin kirjoitetun ja koneellisesti tuotetun tekstin visuaaliset eroavaisuudet.

Käytännössä kirjoitusmuoto muovautuu historian, kulttuurion ja teknologian mukaan. Eri ajoilta ja kulttuureista ovat peräisin erilaiset kirjainmuodot ja kirjoitusperinteet, kuten kalligrafia, painotuotteiden typografia ja digitaalinen teksti. Suomessakin kirjoitusmuoto sisältää diakriittisten merkkien käytön (esim. ä, ö), uppercase- ja lowercase-tila sekä fonttivalinnat, jotka vaikuttavat luettavuuteen ja tyyliin. Kirjoitusmuotoa säätelevät yleiset kieliopilliset ja kustannustoiminnalliset standardit sekä tekniset ratkaisut kuten Unicode-merkistö.