kirjapainotekniikka

Kirjapainotekniikka on painettujen julkaisujen ja visuaalisen materiaalin valmistukseen käytettävien teknologioiden kokonaisuus. Se kattaa sekä perinteiset että modernimmat painomenetelmät sekä prepress- että postpress-vaiheet, kuten taiton, värinhallinnan ja lopullisen sitomisen. Tekniikkaan kuuluvat sekä suurta määrää varten tarkoitetut massapainatustavat että pienerä- sekä yksilöllistä tulostusta mahdollistavat ratkaisut.

Historian keskeisiä vaiheita ovat siirrettävien kirjainkolujen kehittäminen 1400-luvulla, mikä mahdollisti massatuotannon ja standardoitujen fonttien käyttöönoton. 1800–1900-luvuilla kehittyivät offset-lithografia, gravuuripainatus ja serigrafia, jotka vakiinnuttivat painamisen monipuolisuuden. 20. vuosisadalla digitaalinen painatus toi kyvyn tulostaa suoraan digitaalisista tiedostoista ja vastata pienempiin eriin sekä nopeampaan tuotantoon.

Keskeiset tekniikat ovat kirjainpainatus (letterpress), offset-lithografia, gravuuripainatus (intaglio), serigrafia sekä digitaalinen painatus. Kirjainpainatus on relief-painatusta, joka on perinteellisesti käytetty esimerkiksiPainotuotteissa, kuten korteissa ja kutsukorteissa. Offset-lithografia on yleisimmin käytetty kaupallinen taso- ja väripainatusmenetelmä suurissa sarjoissa. Gravuuripainatus soveltuu korkealaatuisiin, runsaasti värimaailmaa vaativiin kuviin. Serigrafia toimii hyvin erilaisten materiaalien, kuten polyesterin ja kankaan, sekä pinnoitettujen pintojen kanssa. Digitaalinen painatus mahdollistaa joustavan tuotannon, pienet erät sekä muunneltavuuden tiedostojen avulla.

Työnkulkua hallitsevat prepress-vaiheet (suunnittelu, taitto, väri- ja kalibrointitestaus), itse painatus (pressin valinta ja pigmenttien hallinta) sekä postpress-toiminnot (leikkaus, sitominen, laminointi ja viimeistely). Nykyisin painatusyhteisö painottaa kestävyyttä, värien hallintaa sekä on-demand- ja muuttuvan datan tulostusta, sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja ja tietenkin kansainvälisiä standardeja such as ISO 12647.