kiristysmomentit

Kiristysmomentti (kiristysmomentit monikossa) tarkoittaa kiinnityksen tai liitoksen pultin, ruuvin tai mutterin kierteisiin kohdistamaa kiertomomenttia asennuksen aikana. Sen tarkoituksena on saavuttaa haluttu puristus- eli kiristysvoima (preload) liitoksessa. Kiristysmomentti ilmoitetaan yleisimmin newton metreinä (Nm). Momentin arvo riippuu liitoksen geometriasta, käytetystä liitostavasta sekä siitä, millainen kitka liitoksessa on.

Suhde momentin ja kiristyksen välillä ei ole yksiselitteinen. Kitka kierteissä ja pään alla sekä mahdollinen voitelu vaikuttavat siihen, kuinka suuri kiristysvoima muodostuu annetusta momentista. Siksi sama momentti ei aina tuota samaa kiristysvoimaa eri olosuhteissa. Todellisia arvoja ohjataan valmistajan ohjeilla, standardeilla sekä kalibroiduilla mittausmenetelmillä. Yleisiä mittausmenetelmiä ovat momenttiavain (torque wrench) ja tarvittaessa momentti- tai kiristyssekvenssit, joissa ensin saavutetaan toivottu momentti ja tarvittaessa lisätään kiristystä annettujen vaiheiden kautta.

Mittauksen tarkkuuteen vaikuttavat lukuisat tekijät: kierteiden kunto, puhdistus, voiteluaine ja sen määrä, kierteiden materiaali sekä lämpötila. Liitosten hallinta voidaan toteuttaa yksittäisenä momentin mittauksena tai käyttämällä kiristysmenetelmää, kuten momentti- ja kulmamenetelmää (momentti + kiertokulma), sekä asianmukaisesti kalibroituja välineitä. Liian suuri momentti voi vaurioittaa kierteitä, mutteria tai kiinnikettä ja heikentää liitoksen lujuutta; liian pieni momentti puolestaan heikentää puristusta ja voi altistaa liitoksen löystymiselle tärinässä.

Sovelluksiaan kiristysmomentti löytää monilta teollisuuden aloilta, kuten auto- ja konepajateollisuus, rakennusten liitokset sekä monimetalliliitokset. Hankkeissa noudatetaan yleensä sovelluskohtaisia standardeja ja valmistajan ohjeita, ja kiristysmittauksia seurataan kalibroinnilla sekä asianmukaisella huollolla.