kiraliteetti

Kiraliteetti on kemian ja fysiikan käsite, joka kuvaa molekyylin tai muun fysikaalisen rakenteen ominaisuutta, jossa se ei ole identtinen peilikuvaansa kanssa. Tällainen molekyyli on kiraalinen. Peilikuva on silloin rakenteellisesti erilainen, vaikka sen atomikoostumus olisikin sama. Kiraalisella molekyylillä on tyypillisesti vähintään yksi stereokeskus, joka on yleensä hiiliatomi, johon on sitoutunut neljä erilaista ryhmää.

Kaksi kiraalista molekyyliä, jotka ovat toistensa peilikuvia ja joita ei voi asettaa täsmäävästi päällekkäin, kutsutaan enantiomeereiksi. Enantiomeerit ovat usein optisesti aktiivisia, mikä tarkoittaa, että ne pystyvät kiertämään tasopolarisoitua valoa joko myötä- tai vastapäivään. Kaksi enantiomeeria kiertää valoa yhtä paljon, mutta vastakkaisiin suuntiin.

Monet biologisesti tärkeät molekyylit, kuten aminohapot ja sokerit, ovat kiraalisia. Kiraalisuus onkin erittäin merkityksellistä biologiassa ja lääketieteessä, sillä enantiomeerit voivat reagoida kehossa eri tavoin ja niillä voi olla erilaisia farmakologisia vaikutuksia. Esimerkiksi toinen enantiomeeri voi olla lääke, kun taas toinen voi olla tehoton tai jopa haitallinen.

Raseeminen seos on kahden enantiomeerin tasamääräinen seos. Raseeminen seos ei ole optisesti aktiivinen, koska enantiomeerien valoa kiertävät vaikutukset kumoavat toisensa. Synteesikemialla pyritään usein valmistamaan jompaakumpaa enantiomeeria puhtaana tai hallitsemaan synteesireaktion stereokemiallista lopputulosta.