kilpirauhastulehdukset

Kilpirauhastulehdukset ovat kilpirauhasen tulehduksia, jotka voivat olla akuuttia tai kroonista laatua. Taustatekijöitä voivat olla autoimmuunireaktiot, bakteeri-infektiot tai harvemmin muut sairaudet. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa ja säätelee kehon aineenvaihduntaa.

Tyypillisiä muotoja ovat Hashimoto-kilpirauhastulehdus (autoimmuuninen hypotyreoosi), Gravesin tauti (autoimmuninen hypertyreoosi), subakuutti kilpirauhastulehdus eli de Quervain sekä postpartum- tai hiljainen kilpirauhastulehdus. Akuutti suppuratiivinen kilpirauhastulehdus on erittäin harvinainen bakteeriperäinen tulehdus.

Oireet vaihtelevat tyypin mukaan. Kaulalla voi tuntua arkuutta tai turvotusta, erityisesti subakuutissa. Hypertyreoottisessa vaiheessa voi ilmetä sykkeen nopeutumista, hikoilua ja laihtumista, kun taas hypotyreoottisessa vaiheessa esiintyy väsymystä ja kylmyyttä. Diagnoosi tehdään veren kilpirauhasen toiminnan tutkimuksella (TSH, vapaa T4 ja T3), autoimmuunivasta-aineilla (anti-TPO) sekä ESR-arvolla. Kaulaan voidaan tehdä ultraäänitutkimus; tarvittaessa jodi-uptake-tutkimus.

Hoito riippuu muodosta. Tulehduksen kivunlievitykseen käytetään yleensä tulehduskipulääkkeitä; subakuuttiin voidaan tarvita kortikosteroideja. Hypertyreoottisten oireiden hallintaan voidaan käyttää beetasalpaajia. Bakteeriperäisessä kilpirauhastulehduksessa käytetään antibiootteja. Hashimoto-kilpirauhastulehduksen yhteydessä kehittyvä hypotyreoosi hoidetaan kilpirauhashormonihoidolla, yleensä levotyroksiinilla. Monille tilanne palautuu osittain tai kokonaan, mutta autoimmuunityyppien yhteydessä hypotyreoosi voi olla pitkäaikainen.

Ennuste ja seuranta: Useimmat subakuutit ja postpartum-tyypit paranevat ajan mittaan, mutta Hashimoto voi johtaa pysyvään hypotyreoosiin. Säännöllinen seuranta ja kilpirauhashormonitasojen seuranta ovat suositeltavia.