kilpirauhashäiriöitä

Kilpirauhashäiriöt ovat joukko sairauksia, jotka vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan etuosassa ja tuottaa hormoneja, jotka säätelevät monia kehon toimintoja, kuten aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä. Kilpirauhashäiriöt voivat johtua joko kilpirauhasen liian vähäisestä toiminnasta (hypotyreoosi) tai liian suuresta toiminnasta (hypertyreoosi).

Hypotyreoosi on yleisempi ja ilmenee usein väsymyksenä, painonnousuna, kylmyyden tunteena, kuivana ihona ja hiustenlähtönä. Se voi hidastaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa yleiseen energiatasoon. Hypertyreoosi puolestaan voi aiheuttaa painon laskua, sydämen tykytystä, hermostuneisuutta, hikoilua ja vapinaa. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tai liikatoimintaa voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten autoimmuunisairaudet (esim. Hashimoton tauti tai Basedowin tauti), jodiin puute, kilpirauhasen tulehdukset tai solmut.

Diagnoosi perustuu tyypillisesti oireiden arviointiin ja verikokeisiin, joilla mitataan kilpirauhashormonien ja aivolisäkkeen tyreotropiinin (TSH) tasoja. Kilpirauhashäiriöiden hoito riippuu sairauden tyypistä ja vaikeusasteesta. Hypotyreoosia hoidetaan yleensä kilpirauhashormonikorvaushoidolla, kun taas hypertyreoosia voidaan hoitaa lääkkeillä, radiojodihoidolla tai leikkauksella. Varhainen diagnoosi ja asianmukainen hoito ovat tärkeitä, jotta oireet saadaan hallintaan ja estetään mahdolliset komplikaatiot.