kilpailukyvystä

Kilpailukyvystä käytetty käsite viittaa alueen, yrityksen tai tuotteen kykyyn menestyä markkinoilla suhteessa kilpailijoihinsa. Se on suhteellinen ilmiö: ei yksittäisestä suorituskyvystä kysymys, vaan siitä, miten hyvin toimija pystyy tarjoamaan asiakkailleen arvoa verrattuna kilpailijoihin. Kilpailukykyä voidaan tarkastella sekä makro- että mikro-tasolla: kansainvälistä kilpailukykyä sekä yksittäisen yrityksen tai toimialan kyvykkyyttä toimittaa kilpailukykyisiä ratkaisuja.

Makrotasolla kilpailukyky liittyy maan kykyyn houkutella investointeja, luoda työpaikkoja ja parantaa asukkaiden elintasoa pysyvästi. Keskeisiä mittareita ovat tuottavuus, työvoimakustannukset, koulutus- ja innovaatiokapasiteetti, infrastruktuuri sekä instituutioiden laatu ja poliittinen vakaus. Kansainväliset indeksit, kuten Global Competitiveness Index (World Economic Forum) tai IMD:n kilpailukykyindeksit, antavat vertailukelpoista tietoa maiden välillä.

Yritys- tai toimialatason kilpailukyky riippuu tuottavuudesta, kustannusrakenteesta, laadusta sekä kyvystä erottua markkinoilla. Keskeisiä tekijöitä ovat investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, osaava työvoima, digitalisaation hyödyntäminen, joustavat toimitusketjut sekä energian ja rahoituksen kustannukset.

Hallitus voi vaikuttaa kilpailukykyyn kilpailukykyä edistävän politiikan kautta: infrastruktuurin kehittäminen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus, sääntelyn selkeyttäminen sekä kilpailun lisääminen markkinoilla.

Globalisaatio, digitalisaatio ja kestävän kehityksen vaatimukset muokkaavat kilpailukyvyn mittareita. Kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kyvyllä innovoida, sopeutua muuttuviin markkinoihin ja rakentaa riittävän luotettavat toimitusketjut.