kilpailukykyisyyden

Kilpailukykyisyys on kyky menestyä markkinoilla tarjoamalla tuotteita tai palveluita, joilla on kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Termi kuvaa sekä yksittäisten yritysten että alueiden sekä koko kansantalouden kykyä tuottaa arvoa kustannustehokkaasti, innovatiivisesti ja sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin.

Globaalisti kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät kattavat tuottavuuden, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä koulutuksen, infrastruktuurin ja innovaatiokyvyn. Lisäksi sääntely- ja institutionaalinen ympäristö, työmarkkinoiden toimivuus sekä kustannustaso ja hinta-laatusuhde ovat keskeisiä. Kansantalouden kilpailukyky heijastuu sekä ulkomaisten investointien houkutteluun että pääoman kiertoon.

Mittaus ja vertailu: kilpailukykyä arvioidaan usein tilastojen ja indekseiden avulla, kuten kansantalouksien tuottavuus, yksikkökustannukset, investointitasot, koulutuksen ja tutkimuksen taso sekä instituutioiden laatu. Kansainvälisissä yhteyksissä World Economic Forumin Global Competitiveness Index, OECD:n sekä EU:n mittarit tarjoavat rakenteellista vertailua.

Käytännön politiikassa kilpailukykyä pyritään parantamaan rakenneuudistuksilla, investoinneilla infrastruktuuriin ja koulutukseen, innovaatiopolitiikalla sekä kilpailua edistämällä. Tavoitteena on tukea kestävää kasvua, työllisyyttä sekä elinkeinoelämän sopeutumiskykyä muuttuviin globaaleihin kysyntätilanteisiin.

Kritiikki: kilpailukyky on monitahoinen käsite, eikä mikään yksittäinen mittari kata talouden kokonaisuutta. Painotus hinta- tai kustannuskilpailukyvyssä voi johtaa kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kompromisseihin.