kiintymyshäiriössä

Kiintymyshäiriö on joukko psykiatrisia tiloja, jotka vaikuttavat siihen, miten ihmiset muodostavat ja ylläpitävät suhteita muihin. Nämä häiriöt juontavat juurensa usein varhaislapsuuden kokemuksista, erityisesti suhteesta ensisijaisiin hoitajiin. Jos lapsi ei saa johdonmukaista ja turvallista kiintymystä, se voi johtaa ongelmiin myöhemmässä elämässä.

Kiintymyshäiriöitä on yleensä kahta päätyyppiä: reaktiivinen kiintymyshäiriö (RAD) ja sosiaalinen tyhjyyshäiriö (DSED). RAD:ssa henkilöellä on vaikeuksia muodostaa emotionaalisia siteitä muihin ja hän saattaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista. Heillä voi olla myös ahdistusta ja masennusta. DSED:ssä henkilö on pikemminkin liian kiintyvä ja hakee jatkuvasti huomiota ja hyväksyntää. Heillä voi olla taipumus hakeutua nopeasti ja intensiivisesti uusiin ihmissuhteisiin, mutta nämä suhteet jäävät usein pinnallisiksi.

Kiintymyshäiriöiden hoito keskittyy yleensä terapeuttisiin menetelmiin, kuten perheterapiaan ja yksilöterapiaan. Tavoitteena on auttaa henkilöä ymmärtämään ja käsittelemään menneisyyden kokemuksiaan sekä kehittämään terveempiä kiintymysmalleja. Terapia voi auttaa myös parantamaan sosiaalisia taitoja ja rakentamaan turvallisempia ja tyydyttävämpiä ihmissuhteita. Diagnosointi ja hoito tulisi aina tapahtua ammattilaisen ohjauksessa.