kiinnitystä

Kiinnitys on yleisnimi toimenpiteelle, jolla jokin esine tai osa rakennetta sidotaan toiseen esineeseen tai pintaan siten, että liikkeelle tai irrottamiselle saadaan rajoituksia. Sillä voi olla sekä fyysinen että oikeudellinen ulottuvuus, ja termiä käytetään sekä arkipäivän että ammatillisen kielen yhteydessä.

Fyysinen kiinnitys tarkoittaa käytännön toimenpidettä, jolla esine kiinnitetään toiseen pintaan tai rakennelmaan. Tällaisia kiinnityksiä syntyy esimerkiksi ruuvien, pulttien, naulojen, niitien tai liiman avulla. Kiinnitys on oleellinen osa rakentamista, huonekalujen valmistusta sekä mekaanisten järjestelmien asennusta, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa vakaus, turvallisuus ja käyttöiän pidentäminen. Eri kiinnitystavat valitaan kuormituksen, ympäristön ja käyttötarkoituksen mukaan.

Oikeudellinen kiinnitys puolestaan tarkoittaa velan vakuutta, jolla velkojalle annetaan oikeus periä velka takaisin maksamatta jääneestä. Suomessa kiinnitys voidaan kohdistaa omistukseen kuten kiinteistöön tai liike- ja käyttöpääomaan, ja sen rekisteröinti näkyy kiinnitysrekisterissä. Kiinnitys antaa velkojalle ensiksi realisoitavan oikeuden, jos velallinen laiminlyö velkojen suorittamisen. Kiinnitys on tärkeä osa velkasaneera- ja lainajärjestelyjä sekä kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoita, ja sen tarkat ehdot määräytyvät sovellettavan lain ja rekisteröintikäytännön mukaan.

Kiinnitys-sana kattaa sekä käytännön tekniset kiinnitykset että taloudelliset vakuudet, ja sen merkitys riippuu kontekstista.