kierrätysaste

Kierrätysaste on mittari, jolla kuvataan, kuinka suuri osa syntyvän jätteen määrästä palautetaan kiertoon materiaalikierrätyksen tai kompostoinnin kautta. Se voi kattaa sekä yhdyskuntajätteen että teollisen jätteen, ja sen määritelmä vaihtelee kontekstin mukaan.

Laskentatavassa kierrätettynä pidetään usein ne materiaalimäärät, jotka on erilliskerätty ja kierrätetty takaisin tuotantoprosesseihin. Kompostointi tai biokaasun tuotanto voidaan sisällyttää kierrätysasteeseen osana materiaalin uudelleen hyödyntämistä, kun taas energiakierrätys, kuten jätteenpoltto energian vuoksi, ei yleensä lasketa kierrätysasteeseen.

Tilastointi ja vertailu tehdään usein sekä kansallisella että EU-tasolla. Keskeisiä eroja ovat käytetyt määritelmät, mitatut jätteet ja tilastointitasot (esimerkiksi yhdyskuntajäte, pakkausjäte tai teollinen jäte). Kierrätysasteen seuraaminen on tärkeää ympäristöpolitiikan, kiertotalouden tavoitteiden ja kierrätysjärjestelmien vaikuttavuuden arvioinnissa.

Merkitys ja käyttö. Kierrätysaste antaa kuvan yhteiskunnan kyvystä vähentää kaatopaikkakuormaa, säästää resursseja ja vähentää ympäristövaikutuksia. Se ohjaa politiikkaa ja investointeja, kuten erilliskeräyksen järjestämistä, jätteen synnyn ehkäisyä sekä pakkaus- ja tuottajavastuun kehittämistä.

Rajoitteet. Eri maiden tilastointikäytännöt voivat johtaa vertailukelvottomiin tuloksiin. Määritelmät voivat muuttua ajan myötä, ja data on usein viiveellistä. Siksi kierrätysasteesta on syytä tarkistaa kyseisen tilaston laskentatapa ennen tulosten tulkintaa.

---