kielentieteessä

Kielitieteessä on tieteellinen tutkimus ihmiskielestä. Se käsittää kielen rakenteen, käytön, kehityksen ja historian. Kielitieteilijät tutkivat useita eri kielen osa-alueita, kuten fonetiikkaa, joka tutkii puheen äänteitä, fonologiaa, joka tutkii äänteiden järjestelmää kielessä, morfosyntaksia, joka yhdistää muoto-opin ja lauseopin, ja semantiikkaa, joka tutkii merkitystä. Pragmatiikka tarkastelee kielen käyttöä kontekstissa.

Kielitiede on monitieteellinen ala, joka hyödyntää myös muiden tieteenalojen, kuten psykologian, neurotieteen, antropologian, tietojenkäsittelytieteen ja filosofian, tutkimustuloksia. Esimerkiksi kielipsykologia tutkii, miten ihmiset oppivat, ymmärtävät ja tuottavat kieltä, kun taas kielisosiologia tarkastelee kielen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Laskennallinen kielitiede käyttää tietokoneita kielen analysointiin ja mallintamiseen.

Kielitieteen tavoitteena on ymmärtää kielen universaaleja piirteitä, ihmisen kognitiivisia kykyjä ja kielen roolia ihmisen elämässä. Tutkimus voi keskittyä yhteen kieleen tai vertailla useita kieliä löytääkseen samankaltaisuuksia ja eroja. Kielitieteellä on käytännön sovelluksia muun muassa kielenopetuksessa, kääntämisessä, puheteknologiassa ja kielihäiriöiden diagnosoinnissa ja hoidossa. Se pyrkii antamaan selityksiä kielen ilmiöille ja rakentamaan teoreettisia malleja kielen toiminnasta.