keynesianismi

Keynesianismi on makrotaloudellinen teoria, joka korostaa kokonaiskysynnän merkitystä taloudellisen aktiviteetin ohjaamisessa. Sen kehitti brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes teoksessaan "The General Theory of Employment, Interest and Money" (1936). Keynesin teoria nousi vastauksena suureen lamaan ja kyseenalaisti vallitsevat uusklassilliset näkemykset, joiden mukaan markkinat korjautuisivat itsestään.

Keskeinen ajatus keynesianismissa on, että taloudet voivat jäädä vajaatyöllisyyden tilaan pitkäksi aikaa, koska kokonaiskysyntä ei ole riittävä tuottamaan täyttä työllisyyttä. Tämä voi johtua kulutuksen, investointien tai valtion menojen liian alhaisesta tasosta. Keynes argumentoi, että hallituksen tulisi aktiivisesti puuttua talouteen erityisesti laskusuhdanteiden aikana.

Tämä puuttuminen tapahtuu ensisijaisesti finanssipolitiikan avulla. Valtion tulisi lisätä menojaan tai laskea veroja stimuloidakseen kysyntää. Tällainen elvytys voi auttaa taloutta nousemaan laman kierteestä ja palauttamaan työllisyyden tasolle. Vastaavasti noususuhdanteiden aikana hallituksen tulisi hillitä kysyntää estääkseen inflaation kiihtymisen.

Kritiikkiä keynesianismia kohtaan on esitetty useilta tahoilta. Jotkut taloustieteilijät ovat huolissaan siitä, että hallituksen puuttuminen voi johtaa tehottomuuteen, velkaantumiseen ja pitkällä aikavälillä negatiivisiin vaikutuksiin talouden kasvulle. Siitä huolimatta keynesiläiset ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi moderniin talouspolitiikkaan ja niitä hyödynnetään edelleen monissa maissa talouden ohjaamisessa.