keuhkotuberkuloosissa

Keuhkotuberkuloosi on keuhkoihin pääasiassa kohdistuva tuberkuloosin muoto, jonka aiheuttaa Mycobacterium tuberculosis. Tartunta tapahtuu ilmassa leviävien pienhiukkasten välityksellä, kun infektio on aktiivinen ja henkilö yskii, puhuu tai aivastaa.

Oireet kehittyvät usein hitaasti: yskä yli 2–3 viikkoa, ysköksissä verta, rintakipu, hengenahdistus, laihtuminen, yöhikoilu ja kuume.

Diagnoosi perustuu oireisiin, kuvantamistutkimuksiin ja laboratoriotutkimuksiin. Röntgenkuva keuhkoista voi paljastaa tyypillisiä muutoksia. Ysköksestä otetaan näytteitä mikroskopiaan ja kulttuuriin, ja nykyään käytetään myös molekyylitestejä (esim. Xpert MTB/RIF) tuberkuloosin ja lääkkeiden herkkyyden selvittämiseksi. Mantoux- tai IGRA-testi voi osoittaa latenttia tuberkuloosia, mutta ei varmuudella osoita aktiivista tautia.

Hoito on pitkäaikaista ja koostuu yhdistelmähoidosta useiden kuukausien ajan. Yleensä annetaan kaksiviikkoisen intensiivivaiheen jälkeen jatkoviikkoja, jolloin hoito jatkuu useita kuukausia. Hoitoa seurataan kliinisen vasteen ja säännöllisten kontrollien avulla, usein käytetyn valvotun hoidon (DOTS) periaatteella.

Ehkäisy ja torjunta koostuvat varhaisesta diagnoosista, tartunnan saaneiden eristämisestä tarvittaessa, sekä riittävän ilmanvaihdon ja asianmukaisen hengityssuojauksen käytöstä terveydenhuollossa. BCG-rokotus annetaan joissain maissa lapsille.

Ennuste on yleensä hyvä asianmukaisella hoidolla; kuitenkaan moniresistentti TB (MDR-TB) ja ekstrapulmonaariset muodot voivat vaatia pidempää ja monimutkaisempaa Hoitoa. Globaalisti keuhkotuberkuloosi on merkittävä terveysongelma, jota torjutaan Maailman terveysjärjestön End TB -strategian kautta.