kesäaikamuutosten

Kesäaikamuutokset, tunnetaan myös nimellä päivänvalonsäästöaika, on käytäntö, jossa kelloja siirretään eteenpäin keväällä ja taaksepäin syksyllä. Tämän tarkoituksena on pidentää luonnonvalon käyttöä iltaisin kesäkuukausina. Useimmissa maissa, jotka soveltavat kesäaikaa, kelloja siirretään yleensä tunnin verran.

Kesäajan käyttöönoton historialliset juuret juontavat useita vuosisatoja taaksepäin, mutta sen laajamittainen käyttö alkoi 1900-luvun alussa. Tavoitteena oli alun perin säästää energiaa vähentämällä keinovalon tarvetta iltaisin. Lisäksi on esitetty muita syitä, kuten työtuntien pidentäminen luonnonvalon aikana ja liikenteen turvallisuuden parantaminen.

Vaikka kesäaikaa sovelletaan edelleen monissa maissa, sen hyödyistä ja haitoista käydään jatkuvasti keskustelua. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että kesäaika voi todella säästää energiaa, kun taas toiset osoittavat sen vaikutuksen olevan vähäinen tai jopa negatiivinen. Terveyteen liittyviä huolenaiheita on myös esitetty, kuten unihäiriöiden ja sydän- ja verisuonitautien lisääntyvä riski muutosten yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset, kuten vaikutukset vähittäiskauppaan ja matkailuun, ovat myös osa keskustelua. Eri maat ja alueet ovat tehneet päätöksiä kesäajan soveltamisesta oman arvionsa perusteella.