kertamikroskoopin

Kertamikroskooppi on valomikroskooppi, jossa käytetään useampaa kuin yhtä linssiä suurennuksen aikaansaamiseksi. Näytettä katsottaessa valo läpäisee näytteen ja muodostaa kuvan objektiivin kautta silmälle sijoitettuun okulaarilinssiin. Kokonaissuurennus saadaan kertomalla objektiivin suurennus okulaarin suurennuksella; tavallisesti kertamikroskoopit tarjoavat noin 40x–1000x suurennuksia riippuen käytetyistä linssisarjoista.

Rakenne ja toiminta: perusrakenne koostuu jalusta, lavasta (lavalava), useista objektiiveista, okulaarista sekä valonlähteestä ja kondensaattorista. Lavalava pitää näytteen, jonka läpi kulkeva valo voidaan suunnata ja säätää. Kondensaattori ja kirkkauden säätö parantavat näytteen valaisua. Yleisimmät kontrastitekniikat ovat kirkas kenttä, faasikontrasti ja diffraktiivinen interferenssi (DIC). Lisäksi fluoresenssimikroskooppi on laajennus, jossa näytteeseen voidaan käyttää fluoresoivia väriaineita.

Käyttö ja historia: kertamikroskooppi on yleisin mikroskoopin tyyppi koulutuksessa ja laboratoriotyössä. Näytteet valmistetaan usein värjättyinä, jotta yksityiskohdat erottuvat. Historia: laitekehitys alkoi 16.–17. vuosisadalla, ja nykyaikaisten objektiivi- ja kontrastisarjojen kehitys jatkui 1800-luvulla.

Huolto: pidä linssit puhtaina, käytä puhdistuspaperia ja vältä koskettamasta linssipintoja sormenpäillä.