kellotyyppeihin

Kellotyyppeihin viittaa erilaisten kellojen luokittelu. Yleisimpiä luokittelukriteereitä ovat kantamisen tapa, käyttötarkoitus sekä mekanismi ja näyttö.

Kantamisen mukaan erotetaan rannekellot, taskukellot sekä pöytä-, mantel- ja seinä- sekä lattiakellot. Rannekellot ovat yleensä pienikokoisia ja kannetaan ranteessa; niissä voi olla analoginen tai digitaalinen näyttö. Mekanismiltaan ne voivat olla mekaanisia (manuaalivetoinen tai automaattinen) tai kvartsiliikeisiä, joissa voima saadaan paristosta.

Taskukellot ovat taskuun sopivia pienikokoisia kelloja, ja niitä käytettiin ennen laajamittaista rannekellojen yleistymistä; useimmat tehtiin mekaanisina. Pöytäkellot ja mantelikkellot sekä seinä- ja lattiakellot ovat suurikokoisempia ja niitä käytetään kotitalouksissa; mantelikkellot sijaitsevat huonekalun päällä, seinäkellot seinällä ja lattiakellot lattialla.

Näyttötyypeissä yleisimmät ovat analoginen ja digitaalinen. Lisäksi kellotyypit voivat erota käyttötarkoituksen mukaan, kuten arjen ajankäyttöön soveltuvat kellot, herätyskellot sekä erikoiskellot ajastusta tai tarkkaa ajankulun seuraamista varten. Kellotekniikan kehitys on siirtänyt painopistettä mekaanisista liikkeistä kohti kvartsiliikkeitä ja älykkäitä toimintoja, mutta perinteiset kellotyypit säilyvät sekä kokoelmissa että arjessa.