keksinnön

Keksinnön käsite viittaa uuteen, aiemman tiedon tasosta riippumattomaan ratkaisuun, joka ratkaisee ongelman, parantaa toimintaa tai mahdollistaa uudenlaisen käytännön. Keksintö voi olla laite, prosessi, aine tai ohjelmiston osa, ja sen tekninen toteutus sekä toimivuus ovat osoitettavissa. Sana keksintö juontuu verbistä keksiminen, joka tarkoittaa keksiä tai luoda uusia ratkaisuja.

Keksintöprosessiin kuuluu luovuutta sekä systemaattista tutkimusta ja suunnittelua. Yleensä kyse on ongelman määrittämisestä, ideoinnista, kokeilusta, prototypoinnista ja validoinnista. Keksintö ei välttämättä synny valmiina tuotteena yhdellä kertaa; kehitys etenee usein vaiheittain ja keksintöjä parannellaan sekä testataan.

Monet keksinnöt voidaan suojata immateriaalioikeuksin. Patentti antaa oikeuden käyttää ja hyödyntää ratkaisua sekä estää muita käyttämästä samaa keksintöä luovuttamatta lupaa. Patentointi edellyttää uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista sovellettavuutta. Patentit voivat edistää tutkimusta ja tiedon julkaisemista, samalla kun ne tarjoavat taloudellista kannattavuutta keksijälle.

Keksinnöt ovat keskeinen osa teknologista ja taloudellista kehitystä. Ne voivat synnyttää uusia toimialoja, muuttaa toimintatapoja ja elämäntapaa sekä toimia tiedonvaihdon moottorina. Kansainvälisesti keksintöjä arvioidaan, suojataan ja kaupallistetaan monin tavoin, ja niiden vaikutus vaihtelee maittain sekä oikeudellisten järjestelmien mukaan.