kehonrasvasta

Kehonrasva tarkoittaa kehon rasvakudosta, joka muodostuu adiposyyteistä. Sen päätehtäviä ovat energian varastointi sekä endokriininen ja aineenvaihdunnallinen säätely. Kehonrasvaa on eri tyyppejä: valkoinen rasvakudos, ruskea rasvakudos sekä beige rasvakudos, joilla on eriytyneet toiminnat ja sijainnit.

Valkoinen rasvakudos toimii ensisijaisesti energiavarastona: se varastoi energiaa suurina rasvapisaroina ja reagoi elimistön energiantarpeeseen lipolyysin kautta. Lisäksi se erittää hormoneja ja tulehdusvälittäjäaineita, kuten leptiin ja adiponektiin, jotka vaikuttavat näläntunteeseen, insuliiniherkkyyteen ja aineenvaihduntaan. Ruskea rasvakudos on pienempi ja erittää lämpöä termogeenisesti; beige rasvakudos voi muuntua beigen muotoon vastauksena kylmälle, yhdistäen valkoisen rasvakudoksen varastointitoiminnan ja beigen lämpötuoton.

Kehonrasvan suhde kehon eri alueilla vaihtelee. Subkutoinen rasva (ihonalainen) sekä viskeraalinen rasva (sisäelinten ympäröimä) vaikuttavat terveyteen eri tavoin: viskeraalinen rasva liitetään suurempiin riskeihin, kuten metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, kun taas ihonalainen rasva on pääosin suurempi, mutta sen terveysvaikutukset ovat monimutkaiset.

Rasvan määrää arvioidaan useilla tavoilla: BMI antaa yleiskuvan, mutta ei mittaa rasvan tarkkaa määrää; vyötärönympärys mittaa keskivartaloriskiä; DEXA-tutkimus ja bioimpedanssimittaukset antavat tarkempia arvoja.

Kehonrasvan hallinta toteutuu terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla, mikä yleensä johtaa rasvan vähenemiseen ja parantaa aineenvaihduntaa. On tärkeää säilyttää riittävä määrä olennaista rasvaa, jotta elimistön toiminnot säilyvät optimaalisina.