kehitysmuodoissa

Kehitysmuodot on biologiassa käytetty termi, jolla tarkoitetaan lajien kehityksen erilaista järjestystä ja elinkaarien muodostumista. Käsite kattaa sekä yksilönkehityksen (ontogeneesin) että populaatioiden ja elinympäristöjen tarjoamat vaihtoehtoiset kehityspolut. Kehitysmuodot heijastavat sopeutumista ympäristöön, resurssien saatavuutta sekä evoluutioita koskevia rakenteellisia ja ajallisia eroja.

Eläinmaailmassa yleisimmät kehitysmuodon erot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin. Holometabolinen kehitys, eli täydellinen metamorfosi, muodostaa elinkaaren, jossa larva kasvaa erilaiseen aikuisuuteen ja kokemusvaiheisiin kuuluu kotelo tai muu pehmeä kehitysaskel. Tälle tyypille kuuluvat muun muassa perhoset, mehiläiset, kimalaiset jahyönteiset. Hemimetabolinen kehitys, eli osittainen metamorphosi, sisältää nymfivaiheen, joka muistuttaa aikuisolentoa, mutta kasvaa kohti täyttä aikuisuutta asteittain. Esimerkiksi monet loiskuuret ja tirpit sekä muut ryhmät seuraavat tätä malleja.

Kasveilla kehitysmuodot usein tarkoittavat elinkaarien vuorottelua, kuten sporofyytin ja gametofyytin vuorottelua. Tämä vuorottelu voi ilmetä erilaisten sukupolvien kautta, joissa diploidi ja haploidi sukupolvet ovat fyysisesti ja geneettisesti erilaisia. Lisäksi kasveissa voidaan tarkastella polaaristen ympäristöjen vaikutusta kehityskäytäviin sekä fenotyyppisiä plastisuuksia.

Kehitysmuodot ovat keskeisiä käsitteitä ekologiassa, evoluutiotutkimuksessa ja systematiikassa, ja ne auttavat ymmärtämään, miten lajit sopeutuvat ja monipuolistuvat eri oloissa.