kasvulevyjä

Kasvulevyt ovat rustokerroksia luiden päissä, jotka sijaitsevat epifyysin ja metafyysin välillä. Niiden kautta tapahtuu pitkien luiden pituuskasvu lapsuudessa ja nuoruudessa endochondral-ossifioitumisen kautta. Kasvulevyt ovat aktiivisia niin kauan kuin luun pituuskasvu jatkuu; puberteetin edetessä ne kiinteytyvät ja lopulta fuusioituvat osaksi luuta, jolloin pituuskasvu päättyy.

Kasvulevyn rakenne koostuu useista vyöhykkeistä: reservi-, proliferaatio-, hypertrofia-, kalkifikaatio- ja osifikaatiovöyhykkeistä. Niiden tehtävänä on mahdollistaa luun pituuskasvu: kondrotsyytit jakautuvat, suurenevat ja lopulta muuttuvat luuksi endochondral-ossifioitumisen kautta.

Hormonaalinen säätely ja ikä: kasvuhormoni, kilpirauhashormonit ja sukupuolihormonit vaikuttavat kasvulevyjen toimintaan. Estrogeenin lisääntyminen puberteetin aikana nopeuttaa kasvua mutta edistää myös kasvulevyjen sulkeutumista; samalla sukupuolihormonit vaikuttavat kasvun kokonaiskeston ja sulkeutumisen ajoitukseen.

Vammat ja sairaudet: kasvulevyn vammat voivat aiheuttaa pitkäaikaisia seuraamuksia, kuten pituus- tai nivelvirheitä. Salter-Harris -luokitus kuvaa kasvulevyn murtumia I–V, ja vaurion vakavuus sekä sijainti määräävät hoitolinjat. Pienetkin vammat voivat johtaa kasvun pysähdykseen, jos ne tapahtuvat varhaisessa iässä.

Kuvantaminen: kasvulevyn tilaa arvioidaan pääosin röntgenkuvilla, joissa näkyy kasvulevyn reuna ja sen asento. Tarvittaessa MRI tai CT täydentävät pehmeä kudos- ja luun akoocontourin kuvantamista.