kasvolihaksia

Kasvolihat ovat kasvojen ilmeisiin osallistuvia lihaksia. Ne sijaitsevat ihon ja pehmytkudosten lähellä ja kiinnittyvät pääosin ihoon, limakalvoihin tai pehmyt- alueiden rakenteisiin ilman suoraa kiinnittymistä luuhun. Tästä seuraa, että niiden liikkeet muokkaavat kasvojen ilmettä ja auttavat puheen sekä suun toiminnan säätelyssä. Kasvolihakset ovat syntyneet pääasiassa toisen kielen suonensisäisen ulottuvuuden (toinen pharyngeal arch) kehityksestä ja ne ovat poikkeuksellisia siinä, että ne eivät toimi yksinomaan luiden kautta.

Anatomia ja pääryhmät: Kasvolihakset muodostavat ilmeiden ilmaisemiseen erikoistuneen lihasperheen. Suurimpia esimerkkejä ovat m. frontalis (etsaros), m. occipitalis, m. corrugator supercilii, m. orbicularis oculi, m. nasalis ja m. procerus. Kasvotilmeen muodostumisessa tärkeässä asemassa ovat myös m. levator labii superioris alaeque nasi, m. zygomaticus major ja minor, m. risorius, m. buccinator sekä suun ilmeisiin vaikuttavat m. depressor anguli oris, m. depressor labii inferioris ja m. mentalis. Lisäksi m. platysma osallistuu yläkerran ilmeisiin.

Nervet ja verenkierto: Kasvolihakset ovat pääasiassa kasvohermon eli n. facialis (CN VII) alaistamia. Verenkierrossa läheiset valtimoista koostuvat erityisesti a. facialis, a. temporalis superficialis sekä a. maxillaris -haarojen alueet, jotka ruokkivat alueen kudoksia.

Kliininen merkitys: Kasvolihasten toimintahäiriöt ilmenevät kasvojen ilmeen muuttumisena, kuten Bellin pareesissa tai muissa kasvohalvauksissa. Näissä tilanteissa ilme voi olla epäoikeudenmukainen tai vasemman ja oikean puoliskon liikkeet voivat olla epäsymmetrisiä.

---