kasvilajistossa

Kasvilajistossa tarkoitetaan tietyn alueen kasvilajien kokonaisuutta sekä näiden lajien suhteellista runsaudenjakoa ja levinneisyyttä. Se kuvaa, mitkä kasvit esiintyvät alueella ja miten lajien esiintyminen sekä tilallinen että ajallinen vaihtelu jakautuvat eri elinympäristöissä. Kasvilajisto voidaan tarkastella sekä lajitason että elinympäristöjen rakenteen näkökulmasta.

Kasvilajistoon vaikuttavat sekä abiottiset että biotiset tekijät. Ympäristöoloilla, kuten maaperän koostumuksella ja ravinteilla, kosteus- ja valo-olosuhteilla sekä lämpötilalla, on suuri rooli, samoin elinympäristön historia ja käsittely, kuten metsänhoito, ojitus tai laidunnus. Lajien vuorovaikutukset, kilpailu, mykorhizza sekä pölytys- ja siirtymäkuviot vaikuttavat myös kasvilajiston kokoonpanoon. Eri elinympäristöt, kuten metsän alikasvusto, niityt, soita ja rantavyöhykkeet, muodostavat omat kasvilajistonsa.

Kasvilajiston kartoittaminen perustuu kenttätutkimukseen: kvadratti- tai transektiometodeja, havainto- ja näytteenottoa sekä lajien tunnistusta. Tulokset esitetään lajimäärän, monimuotoisuusindeksien (esim. Shannonin ja Simpsonin indeksi) sekä runsaisuuden perusteella. Pitkittäistutkimukset kuvaavat muutoksia ajassa ja antavat perustaa suojelu- ja maisemasuunnittelulle.

Kasvilajisto on keskeinen biodiversiteetin ja elinympäristön tilan indikaattori sekä tärkeä osa ekosysteemi- ja luonnonvarojenhoitoa sekä ekologista seurantaa. Se tarjoaa tietoa kasvillisuuden tilasta, palautumiskyvystä ja evoluution suunnasta eri elinympäristöissä.