runsaisuuden

Runsaisuus on suomen kielen substantiivi, joka tarkoittaa tilaa tai laatua, jossa jotakin esiintyy suurina määrinä, monipuolisena tai runsasvolyymisenä. Se voi viitata konkreettisiin resursseihin, kuten ruokaan tai luonnonvarojen määrään, sekä abstraktimpiin ilmiöihin, kuten datan, informaation tai taloudellisen toiminnan runsauteen. Runsaisuuden genetiivimuoto runsaisuuden on yleinen rakenne puheessa ja kirjoituksessa, jossa halutaan liittää runsaisuuden käsite johonkin toiseen sanaan.

Etymologiaan liittyen runsaisuus muodostuu adjektiivin runsas sekä nouns-yhteensopivasta -aisuus- suffixistä, joka tekee siitä yleiskäyttöisen tilan tai laadun ilmaisun. Runsaisuutta käytetään sekä arkipäiväisessä kielessä että tieteellisessä ja journalistisessa tekstissä kuvaamaan jonkin asian yltäkykyä tai riittävyyttä.

Käyttökonteksteja on useita. Ekologiassa kyse voi olla lajin runsaisuudesta, eli yksilöiden lukumäärästä tietyn lajin esiintymisalueella. Tällöin puhutaan usein biologisen runsaisuuden mittauksista ja lajiston runsaisuuden kartoittamisesta. Muita yleisiä alueita ovat ruoan tai muiden resurssien runsaisuus sekä tiedon tai hyödykkeiden runsaus, jolloin puhutaan tiedon runsaisuuden tai markkinoiden runsaisuuden ilmiöistä.

Runsaisuuden käsite ei itsessään määrittele laatua hyvä/paha, vaan kuvaa määrällistä tai monipuolisuudellista tilaa. Se on usein suhteellinen ja kontekstisidonnainen: jotain voi olla runsasta yhdessä ympäristössä mutta niukkaa toisessa.

Näin ollen runsaisuuden käsite on monipuolinen ja laajasti sovellettavissa, kun halutaan kiinnittää huomiota jonkin asian yltäkykkyyteen ja sen vaikutuksiin. Lisätietoa sanastosta löytyy Kielitoimiston sanakirjasta sekä alan erityiskirjallisuudesta ympäristötieteissä, taloustieteessä ja informaatiotutkimuksessa.