karvatuppien

Karvatuppien ovat ihoon muodostuneita rakenteita, jotka tuottavat karvoja ja kiinnittävät ne ihoon. Ne sijaitsevat suurimmaksi osaksi dermiksessä ja ulottuvat karvan juureen asti, jolloin karva nousee ihon pinnalle. Jokainen karvatuppi muodostaa toiminnallisen yksikön, jonka kautta karva kasvaa ja jonka ympärillä tapahtuu karvan säätely.

Rakenne: Karvatuppi koostuu hiusjuuren ympäröivästä rakenteesta sekä juurta ympäröivistä suojakerroksista. Pohjalla on verisuonitettu alue, joka ruokkii kasvavaa karvaa. Hiusmatrixissa tuotetaan uusia karvasoluja, ja karva muodostuu näiden solujen kerrostuessa. Juuren ympärillä ovat sisäiset ja ulkoiset juurakot (root sheaths). Karvatuppaan liittyy usein talirauhanen ja sen avosäiliö sekä arrector pili -lihas, joka saa karvan nousemaan pystyyn.

Kasvukierto: Karvatupeilla on anagen- (kasvuvaihe), catagen- (siirtymävaihe) ja telogen-vaihe. Anagenissa karva kasvaa aktiivisesti, ja keston pituus vaihtelee kehon alueittain, usein useita vuosia päänahassa. Catagen on lyhyt vaihe, jolloin kasvunopeus hidastuu ja karva siirtyy kohti lepovaihetta. Telogenissa karva lepää, kunnes uusi karva alkaa kasvaa anagen- alkuvaiheessa. Joissakin tilanteissa karva irtoaa, jolloin uusi karva alkaa kasvaa tilalle.

Kehitys ja vaihtelu: Karvatuppien muodostuminen alkaa sikiöaikana, ja niiden määrää sekä tiheyttä säätelevät perinnölliset ja hormonaaliset tekijät. Päänahassa karvat ovat yleensä tiheimmillään ja pigmentaatio määräytyy melaniinin mukaan.

Kliininen merkitys: Karvatuppien toiminta vaikuttaa hiusten määrään ja laatuun. Häiriöt, kuten hormonaaliset muutokset, alopesia tai tulehdukselliset tilat (esim. folliculitis), voivat aiheuttaa hiustenlähtöä tai karvojen epämuodostumia.

Yhteenveto: Karvatuppien toiminta on monimutkainen, mutta yleispiirteiltään karvojen kasvu ja kiinnittyminen ihoon perustuvat niiden rakenteeseen, kasvukertaan ja verenkiertoon sekä ympäröivien rauhasten ja lihasten vuorovaikutukseen.

---