kartografinen

Kartografinen on adjektiivi, joka viittaa kartografiaan ja karttojen laatimiseen sekä visuaaliseen esittämiseen. Etymologisesti sana muodostuu sanasta kartografia ja suffiksista -inen, mikä tekee siitä tarkoittavan 'kartografiaan liittyvää'.

Kartografian keskeisiä osa-alueita ovat mittaus ja kartoitus, kartan projektio ja koordinaattijärjestelmät, sekä symbolointi ja yleisilmeen suunnittelu. Lisäksi keskeistä on mittakaavan ja yleiskäytön valinta sekä tiedon esitystavan selkeys. Generalisointi, eli tietojen tiivistäminen ja muokkaus kartalle, on olennainen taito kartografin työssä.

Nykyinen kartografia yhdistää perinteiset kartoitusmenetelmät sekä digitaalisen teknologian. Paikkatiedon järjestelmät (GIS), etäisyysmittaus, fotogrammetria ja digitaalinen kartta- ja visuaalointitekniikka mahdollistavat tarkat, dynaamiset ja interaktiiviset karttapalvelut sekä karttojen automaattisen päivittämisen.

Sovelluksia kartografisella työllä ovat kaupunkisuunnittelu, liikenneinfrastruktuurin hallinta, ympäristönsuojelu, maantieteellinen tutkimus sekä koulutus. Kartografian arvo on sekä tieteellinen että käytännöllinen: se auttaa hahmottamaan tilallisia suhteita ja tukee päätöksentekoa.

Historiaa kartografiassa ovat muinaiset kartat ja merkit sekä 1800– ja 1900-lukujen karttojen tuotanto, jonka jälkeen digitaalinen kartografia ja GIS mullistivat alan 1990-luvulta eteenpäin.