karsinoomien

Karsinoomien (carcinomas) ovat pahanlaatuisia kasvaimia, jotka kehittyvät epiteelisoluista, eli soluista, jotka peittävät kehon sisä- ja ulkopinnat sekä rauhaset. Ne ovat yleisin syöpätyyppi ihmisillä ja voivat syntyä monilla eri alueilla, kuten iholla, hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa ja urogenitaalisessa järjestelmässä.

Karsinoomat jaetaan sekä niiden alkuperän että invasioasteen perusteella. Carcinoma in situ tarkoittaa prekliinistä, pinnallista muotoa, joka ei vielä leviä. Invasiiviset karsinoomat invaivoituvat ympäröivään kudokseen ja voivat levitä verenkierron tai lymfn kautta sekä muodostaa etäpesäkkeitä.

Yleisimmät histologiset alatyypit ovat adenokarsinooma (adeno-, rauhaselin muodostama), skvamokarsinooma (levypinnan epiteelistä) sekä neuroendokriiniset karsinoomat. Näillä alatyypeillä on usein erilaista käyttäytymistä riippuen siitä, mistä elimestä ne ovat peräisin, ja ne eroavat hoitovasteeltaan sekä ennusteeltaan.

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja näytteiden histopatologiseen tutkimukseen, jonka yhteydessä käytetään usein immunohistokemiallisia markkereita. Kuvantaminen ja leikkausalttu hoitosuunnitelman laatiminen tukevat luokittelua sekä leikkaus-, säde- ja järjestelmällisten hoitojen suunnittelua. Stagingissa käytetään usein TNM-järjestelmää, joka kuvaa kasvaimen kokoa ja invasiota, alueellisia imusolmukkeita sekä etäpesäkkeitä.

Hoito valitaan karsinooman tyypin ja vaiheen mukaan ja siihen voivat kuulua kirurginen poisto, sädehoito, solunsalpaajat sekä kohdennetut tai immunoterapeuttiset hoidot. Ennuste vaihtelee suuresti riippuen tyypistä, sijainnista ja sairauden levinneisyydestä.