kardinaliluvut

Kardinaliluvut ovat lukuja, jotka ilmaisevat määrän, eli kuinka monta yksikköä jokin asia koostuu. Niillä voidaan laskea ja määritellä lukumäärää, ja niiden tehtävä on usein antaa määrällistä tietoa. Kardinaliluvut eroavat järjestysluvuista (järjestysluvut), jotka kertovat jonon sijainnin, kuten ensimmäinen, toinen ja kolmas.

Suomen kielessä kardinaliluvut muodostuvat pääasiassa perusluvuista sekä näitä yhdistämällä. Perusluvut ovat esimerkiksi yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän sekä kymmenen. Suurempia luvunsanoja rakennetaan yleensä yhdistämällä näitä: kaksikymmentä (20), kaksikymmentäyksi (21), kolmekymmentäviisi (35). Sata tarkoittaa 100 ja nolla 0. Esimerkkejä käytöstä ovat: kolme koiraa, kymmenen kilometriä, viisikymmentäseitsemän (57).

Kardinaliluvut voivat toimia sekä määrittelevinä adjektiiveina että itsenäisinä ilmauksina. Ne sijoittuvat useimmiten nimen eteen, jolloin ne ilmaisevat määrän, mutta niitä voidaan käyttää myös lauseen osana itsenäisesti, esimerkiksi lauseessa “Kolme on enemmän kuin kaksi.” Luvut voivat lisäksi taivuttaa nimen mukaan kieliopillisessa kontekstissa.

Kardinaliluvut sekä järjestysluvut ja lukusanat muodostavat yhdessä Suomen numeroperustan. Niistä on sekä käytännöllisiä että kieliopillisia eroja koskevaa tutkimus- ja opetusmateriaalin perusteita.