kansanäänestys

Kansanäänestys, tai referendum, on demokraattinen elin, jossa koko äänioikeutettu väestö saa suoran vaikutusvallan tiettyyn poliittiseen kysymykseen. Äänestykseen osallistuvat voivat äänestää kysymyksen puolesta tai vastaan, ja tulos voi vaikuttaa lainsäädäntöön, perustuslakiin tai muihin päätöksiin sen mukaan, miten kyseisessä valtiossa on säädetty. Kansanäänestykset voivat olla sitovia tai neuvoa-antavia, ja sitovuus määräytyy maan lainsäädännön tai erityisen lain mukaan.

Kansanäänestykset voidaan jakaa kansallisiin, alueellisiin tai kunnallisiin. Kansalliset äänestykset käsittelevät valtion tasoisen politiikan kysymyksiä, kun taas kunnalliset voivat koskea paikallisia asioita, kuten kaavoitusta, verotusta tai palveluiden järjestämistä. Järjestämisen käytäntö ja aloitteenlähteet vaihtelevat maittain; usein äänestyksen ajankohta ja menettelyä koskevat säädökset ovat erikseen säädettyjä.

Suomessa kansanäänestykset eivät ole yleinen lainsäätäjäkeino eikä niiden järjestäminen ole perustuslaissa vakioitu velvoite. Ne ovat olleet harvinaisia ja pääasiassa neuvoa-antavia. Tunnetuin kansallinen äänestys Suomessa on EU:n jäsenyyden kysymys vuonna 1994; se pidettiin neuvoa-antavana, ja Eduskunta päätti jäsenyyden lopullisesta ratkaisusta sen jälkeen. Kunnat voivat kuitenkin järjestää kuntakohtaisia kansanäänestyksiä, joiden sitovuus määräytyy paikallisen lainsäädännön mukaan, usein kuitenkin neuvoa-antavalla luonteella.

Katso myös: Referendum.