kansainvälisyyskasvatus

Kansainvälisyyskasvatus on koulutuksessa käytettävä lähestymistapa ja tutkimusalue, joka käsittelee globalisaation, kansainvälisen vuorovaikutuksen sekä interkulttuurisen ymmärryksen teemoja. Sen tavoitteena on valmistaa oppilaita tietoisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi globaalissa yhteisössä. Kyse ei ole erillisestä aineesta, vaan se toteutuu sekä oppiaineiden sisällä että koulun laajemmissa toimissa.

Keskeisiä tavoitteita ovat kriittinen ajattelukyky, empatia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja demokratinen osallistuminen. Teemoihin kuuluvat maailmanlaajuinen epäoikeudenmukaisuus, kehitys- ja pakolaisuusasiat sekä ympäristökysymykset. Kansainvälisyyskasvatus rohkaisee oppilaita pohtimaan arvojaan sekä toimimaan aktiivisesti muutoksen puolesta, esimerkiksi projektien, vapaaehtoistyön tai kansainvälisen yhteistyön kautta. Toiminta voi tukea sekä kestävän kehityksen tavoitteita että rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämistä.

Toteutustapoja ovat projektiperusteinen oppiminen, palveluoppiminen, ryhmäkeskustelut, vaihto- ja etäyhteistyö sekä simulaatiot. Kansainvälisyyskasvatus rakentuu usein useiden oppiaineiden sisälle sekä koulun koko toimintaan, jolloin oppilaat voivat osallistua yhteisöllisiin hankkeisiin, tapahtumiin ja mediataidon kehittämiseen. Arviointi painottuu oppimisen prosessiin ja reflektiiviseen osaamiseen.

Suomessa ja monissa maissa kansainvälisyyskasvatus on vakiintunut osa opetussuunnitelmia ja opettajakoulutusta. Haasteina nähdään opettajankoulutuksen tarpeiden ajantasaisuus, resurssien riittävyys sekä erilaisten oppilaiden yhdenvertainen huomioiminen ja kokemuksellisten mahdollisuuksien tarjoaminen.