kalsiittilla

Kalsiitti (CaCO3) on yleinen kalsiumkarbonaattimineraali, joka muodostaa suuria osia maaperän kalkkikivistä ja marmoreista. Kidejärjestelmä on trigonaalinen, ja kiteet esiintyvät usein rhomboedraalimuotoisina. Kalsiittia syntyy sekä sedimentaarisissa että metamorfisissa ympäristöissä, ja se on kalkkikiven sekä marmorin tärkein mineraalikoostumuksen ilmentymä.

Fysikaaliset ominaisuudet: Kalsiitin väri on tyypillisesti valkoinen tai läpikuultamattoman kirkas, mutta epäpuhtaudet voivat värjätä sitä kellertäväksi, harmaaksi tai punertavaksi. Sen kovuus Mohs-asteikolla on noin 3, tiheys noin 2,71 g/cm3. Kalsiittia esiintyy usein kolmeksi suunnaksi täydellisenä rhomboedraalina cleavena. Se on yleensä läpinäkyvä yksittäisissä suurissa kiteitä sekä läpikuultava tavallisissa näytteissä. Hapolla koskettaessa se reagoi vapauttaen hiilidioksidia (CO2).

Esiintyminen ja muodostuminen: Kalsiittia löytyy yleisesti kalkkikivestä ja marmorista, sekä luolien tippukivien muodossa. Sen muodostus tapahtuu sekä kemiallisena precipitaationa merivesissä että biologisten prosessien kautta, esimerkiksi koralleissa ja coccolithoporeilla. Metamorfisissa ympäristöissä kalkkikivet voivat uudistua kalsiittimuodossa säilyttäen mineraalin ominaisuudet. Kalsiittia esiintyy myös hydrotermisissä viivoissa ja muissa geologisissa ympäristöissä.

Käyttö ja merkitys: Kalsiittia käytetään laajasti rakennusteollisuudessa kalkin ja sementin raaka-aineena sekä koriste- ja veistoskivenä. Se on merkittävä osa maanpinnan ja kivilajikoostumusten hioutunutta kokonaisuutta. Eräs tunnettu kalsiittimuoto on Iceland spar, kirkas kalsiittikide, jolla on korkea kaksinkertaistumisominaisuus käytössä optisissa kokeissa.