kaksoisnäkönä

Kaksoisnäkö, tieteelliseltä nimeltään diplopia, on tila, jossa henkilö näkee yhden esineen kahdesti. Nämä kaksi kuvaa voivat olla vierekkäin, päällekkäin tai vinottain. Kaksoisnäkö voi esiintyä toisessa tai molemmissa silmissä. Jos kaksoisnäkö ilmenee vain toisessa silmässä, se viittaa usein ongelmaan itse silmässä, kuten sarveiskalvon tai mykiön muutoksiin. Kaksoisnäkö molemmissa silmissä puolestaan viittaa yleensä silmien yhteistoiminnan häiriöön.

Kaksoisnäön syyt ovat moninaiset ja voivat vaihdella lievistä vakaviin. Yleisiä syitä ovat silmien asentovirheet, kuten karsastus, sekä silmälihasten toimintahäiriöt. Myös neurologiset ongelmat, kuten aivohalvaus, aivokasvaimet, MS-tauti tai Guillain-Barrén oireyhtymä, voivat aiheuttaa kaksoisnäköä. Lisäksi tietyt sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta (Gravesin tauti), diabetes ja lihasdystrofiat, voivat vaikuttaa silmien toimintaan ja aiheuttaa diplopiaa. Silmävammat ja silmäkirurgia ovat myös mahdollisia syitä. Joissakin tapauksissa alkoholin tai tiettyjen lääkkeiden käyttö voi tilapäisesti aiheuttaa kaksoisnäköä.

Kaksoisnäön diagnosointi edellyttää silmälääkärin tai neurologin tekemää perusteellista tutkimusta. Tutkimuksessa arvioidaan näöntarkkuutta, silmien liikeratoja ja silmänpohjia. Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia, kuten magneettikuvaus tai tietokonetomografia, syyn selvittämiseksi. Kaksoisnäön hoito riippuu sen perimmäisestä syystä. Jos syynä on perussairaus, sen hoitaminen voi poistaa kaksoisnäön. Joskus voidaan käyttää prismalaseja, jotka auttavat kohdistamaan kuvat yhteen. Vakavissa tapauksissa voidaan harkita kirurgista hoitoa silmälihaksille.