kaasukäyttäytymiseen

Kaasukäyttäytyminen viittaa siihen, miten kaasut reagoivat paineen, tilavuuden ja lämpötilan muutoksiin. Ideaalikaasu on teoreettinen malli, joka kuvaa kaasua, jonka hiukkaset ovat pistemäisiä, eikä niiden välillä ole vuorovaikutusta. Ideaalikaasua kuvaavat yleensä ideaalikaasulaki, joka on PV = nRT, missä P on paine, V on tilavuus, n on ainemäärä, R on ideaalikaasuvakio ja T on lämpötila.

Todelliset kaasut eivät aina noudata ideaalikaasulakia, erityisesti korkeissa paineissa ja matalissa lämpötiloissa. Tällöin kaasumolekyylien tilavuus ja niiden väliset vuorovaikutusvoimat alkavat vaikuttaa merkittävästi. Todellisten kaasujen käyttäytymistä kuvaamaan on kehitetty erilaisia malleja, kuten van der Waalsin yhtälö. Tässä yhtälössä otetaan huomioon kaasumolekyylien rajallinen tilavuus ja niiden väliset heikot vetovoimat.

Kaasujen käyttäytymisellä on sovelluksia monilla aloilla, kuten kemiassa, fysiikassa ja insinööritieteissä. Esimerkiksi kaasujen paine-tilavuus-lämpötila-suhteiden ymmärtäminen on olennaista moottoreiden, turbiinien ja muiden laitteiden suunnittelussa. Myös kemiallisten reaktioiden kinetiikan ja termodynamiikan tutkimuksessa kaasujen käyttäytymisen tuntemus on tärkeää. Erilaiset kaasulait, kuten Boylen laki, Charlesin laki ja Gay-Lussacin laki, kuvaavat yksittäisiä suhteita kaasun ominaisuuksien välillä ideaalikaasun tapauksessa.