köynnösten

Köynnösten ovat kasveja, joiden pitkät, joustavat varret kehittyvät pituutta toiseen suuntaan ja käyttävät eri keinoja tukea vasten kiipeämiseen tai levittäytymiseen. Ne voivat kasvaa useita metrejä pitkäksi ja muodostaa tiheitä peitteitä puita, rakennuksia tai rajoja. Köynnökset voidaan jakaa kiertäviin (kiertelee tukipistettä vasten) sekä kiinnittyviin (kitka- tai juurikiinnittymillä pintaan tarttuvat köynnökset).

Tyypillisiä elinympäristöjä ovat sekä luonnonmetsät että kaupungin pihat ja puutarhat. Ne esiintyvät ympäri maailmaa, trooppisista ja subtrooppisista alueista kylmempiin ilmastoihin asti. Ekologisesti köynnökset tarjoavat suojaa ja ravintoa hyönteisille sekä linnuille ja ne voivat osaltaan estää maaperän eroosiota sekä toimia maanpeitteenä.

Käyttö ja kultivointi: köynnöksiä käytetään koristekasveina sekä arkkitehtuurin, kuten aitojen, pergoloiden ja seinien katoksia peittämään. Valitessa kannattaa huomioida ilmasto, valon määrä ja maaperä sekä tarve perennaksi vai kausikasviksi. Ne tarvitsevat tukea tai kiinnitys-pintaa, säännöllistä karsintaa ja ajoittaista lannoitusta kasvukauden aikana. Talvella joillekin lajeille tarvitaan suojaa tai siirtämistä viileämpiin sisätiloihin.

Lisäysoikeudet ja lisääminen tapahtuu tavallisesti pistokkailla, kerrostamalla tai jakamalla; köynnöksiä voidaan levittää sekä kasvukaudella että lepotilassa.

Esimerkkejä yleisesti tunnettavista köynnöksistä ovat viiniköynnös (Vitis vinifera) ja villiviini (Parthenocissus quinquefolia), jotka ovat sekä hyöty- että koristekasveja eri puutarhoissa.