jäännösvirtalähteen

Jäännösvirtalähde on energianvarastointijärjestelmä, joka ladataan normaalin sähkönjakelun aikana ja jonka tarkoituksena on toimittaa sähköä, kun ensisijainen virtalähde katkeaa. Sen tavoitteena on pidentää kriittisten laitteiden toimintaa, mahdollistaa turvallinen siirtyminen tilasta toiseen sekä suojata prosessit ja data häiriöiltä.

Teknologiat jäännösvirtalähteissä ovat pääasiassa akkuteknologiat (kylmä- ja lämpötilavaihtelut huomioiva lyijyakku, litium-ioni- ja litiumin fosfiini -akut sekä muut). Toisinaan käytetään myös superkondensaattoreita tai hybridejä, jotka tarjoavat nopean vasteen ja pitkän eliniän. Energiavarasto ladataan normaalissa käytössä ja purkautuu hallitusti, jotta laitteet voivat jatkaa toimintaansa tai tehdä turvallisen sammuttamisen.

Sovellukset kattavat muun muassa tele- ja verkkotekniikka, tietokeskukset, teollisuusautomaatio sekä rakennusten hätä- ja turvallisuusjärjestelmät. Jäännösvirtalähteitä käytetään myös lääketieteellisissä laitteissa sekä liikenne- ja utility-verkkojen kriittisissä sovelluksissa, joissa sähkönkatkokset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia.

Suunnittelussa huomioidaan varastoitavan energian määrä (Wh), jännite- ja virranvaatimukset, hold-up-aika, lataus- ja purkautuvasyklit sekä käyttö- ja ympäristöolosuhteet kuten lämpötila ja Kosteus. Turvallisuus ja standardien noudattaminen ovat olennaisia: varastojen suojaus, paloturvallisuus ja laitteen hyväksyntä panostavat kokonaiskustannuksiin.

Yhteenvetona jäännösvirtalähde tarjoaa lisäturvaa sähkön katkoksien varalta mahdollistamalla kriittisten toimintojen jatkuvuuden ja hallitun siirtymisen, sekä parantamalla järjestelmien luotettavuutta.