jäännösklooriksi

Jäännöskloori viittaa kloorin määrään, joka jää veteen tai muuhun liuokseen desinfiointiprosessin jälkeen. Se on kriittinen tekijä veden puhdistuksessa ja sen varmistamisessa, että haitalliset mikro-organismit on tuhottu tehokkaasti. Jäännöskloori toimii suojana uudelle saastumiselle, estäen bakteerien ja virusten kasvua veden kuljetuksen aikana.

On olemassa kahdenlaista jäännösklooria: vapaata jäännösklooria ja sidottua jäännösklooria. Vapaa jäännöskloori, kuten hypokloorihapoke (HOCl) ja hypokloriitti-ioni (OCl-), on tehokkainta desinfiointiaineena. Sidottu jäännöskloori muodostuu, kun vapaa kloori reagoi orgaanisten aineiden ja typpiyhdisteiden kanssa, kuten ammoniakin, muodostaen kloramiineja. Kloramiinit ovat vähemmän tehokkaita desinfiointiaineita, mutta ne ovat pitkäikäisempiä ja vähemmän alttiita haihtumiselle.

Jäännöskloorin pitoisuutta valvotaan tarkasti vedenkäsittelylaitoksissa. Liian alhainen pitoisuus ei takaa riittävää desinfiointia, kun taas liian korkea pitoisuus voi aiheuttaa maku- ja hajuhaittoja vedessä sekä ärsytystä ihmisille. Tavoiteltu jäännösklooripitoisuus vaihtelee vedenkäyttötarkoituksen ja paikallisten säädösten mukaan. Säännöllinen seuranta ja säätö ovat välttämättömiä turvallisen ja laadukkaan juomaveden varmistamiseksi.