jäämien

Jäämä on suomen kielen sana, joka tarkoittaa jotakin, joka jää jäljelle prosessin, tapahtuman tai muun muutoksen jälkeen. Jäämät voivat olla kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia ja ne voivat liittyä sekä konkreettisiin aineisiin että abstrakteihin jäännöksiin. Jäämien genetiivimuoto on jäämien, ja sitä käytetään ilmaisemaan jäämien omistussuhdetta tai ominaisuutta, kuten "jäämien määrä" tai "jäämien alkuperä".

Käyttökohdat: Tieteissä ja tutkimuksissa jäämillä viitataan usein jäljiksi tai jäännöksiin, jotka ovat jääneet prosessin jälkeen. Geologiassa ja arkeologiassa puhutaan esimerkiksi orgaanisista tai kivistä säilyneistä jäännöksistä, ja ne voivat kertoa menneisyydestä. Kemian ja teollisuuden kontekstissa jäämät voivat olla reaktioiden jälkeen erottamattomia tai jätetuotteita; niitä tutkitaan, jotta voidaan ymmärtää prosessin kulku.

Arkielämässä jäämät viittaavat usein ruokaan tai tuotteisiin jääneisiin jäännöksiin, kuten ruokajäämiin tai rakennusjäämiin. Sanaa käytetään sekä kuvainnollisesti että aina konkreettisessa merkityksessä.

Etymologia ja kielioppi: Jäämä on yksikkömuotoinen sana; monikossa jäämät ja genetiivissä jäämien. Se muodostuu verbin jäädä juuresta sekä nominalisoinnissa käytettävästä -mä- päättymisestä. Sana on yleisesti käytössä sekä yleiskielessä että teknisissä kirjoituksissa.