jättiläisplaneettojen

Jättiläisplaneetat, suomeksi myös kaasuplaneetat tai ulkoplaneetat, ovat aurinkokunnan kaukaisimpia planeettoja. Ne eroavat merkittävästi sisemmistä kiviplaneetoista koon, koostumuksen ja rakenteen perusteella. Aurinkokunnassamme on neljä jättiläisplaneettaa: Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Jupiter ja Saturnus ovat suurimpia ja koostuvat pääasiassa vedystä ja heliumista, muistuttaen koostumukseltaan eniten tähtiä, vaikkakaan ne eivät ole tarpeeksi massiivisia sytyttääkseen ydinfuusioita. Uranus ja Neptunus ovat näitä pienempiä, mutta silti huomattavasti Maata suurempia, ja niitä kutsutaan usein jääjättiläisiksi niiden suuremman osuuden vuoksi raskaammista alkuaineista, kuten vedestä, ammoniakista ja metaanista, jotka ovat matalissa lämpötiloissa jäätä.

Jättiläisplaneetoilla ei ole kiinteää pintaa samalla tavalla kuin kiviplaneetoilla. Niiden ilmakehät ovat hyvin syviä ja muuttuvat vähitellen sisäosien nesteiksi tai ylikriittisiksi aineiksi. Kaikilla jättiläisplaneetoilla on renkaita, vaikka Saturnuksen renkaat ovatkin tunnetuimpia ja näyttävimpiä. Niillä on myös lukuisia kuita, joista jotkut ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan planeetan kaltaisia. Jättiläisplaneetat ovat tärkeitä tutkimuskohteita planeettatieteessä, koska niiden tutkimus antaa tietoa aurinkokunnan muodostumisesta ja kehityksestä sekä potentiaalisesti elämän syntymisestä muualla.