järjestelmäkomennot

Järjestelmäkomennot ovat käyttöjärjestelmän tarjoamia komentorivikäskyjä, joiden avulla käyttäjä tai sovellus voi suorittaa tehtäviä suoraan käyttöjärjestelmän tasolla. Ne voivat käynnistää ohjelmia, hallita tiedostoja, hallita prosesseja, muuttaa asetuksia ja hakea järjestelmän tilatietoja. Komennot voivat esiintyä sekä käsin kirjoitettuna komentorivillä että osana skriptejä.

Komennot jaetaan usein kahteen pääkategoriaan. Osa niistä on sisäisiä (built-in) komentoja, jotka ovat osa komentotulkin toimintaa ja suoritetaan välittömästi ilman erillistä ohjelman lataamista. Toinen osa on ulkoisia ohjelmia, jotka sijaitsevat tiedostojärjestelmässä ja ajettavina kuten muutkin ohjelmat. Komentojen löytämiseksi käytetään usein PATH-ympäristömuuttujaa, joka kertoo hakemistot, joista löytyvät suoritettavat tiedostot.

Yleisiä järjestelmäkomentoja ovat esimerkiksi tiedostojen ja hakemistojen hallintaan liittyvät liikkuminen ja muokkaaminen (Linux/Unix: ls, cd, mkdir, rm, cp, mv; Windows: dir, cd, mkdir, del, copy, move), tiedonsiirto ja käsittely (Linux: cat, grep, find, tar; Windows: type, findstr, Robocopy), sekä järjestelmän hallinnointi- ja tilatietokomentoja (ps, top, sudo tai su, ipconfig/ifconfig, netstat, tasklist, taskkill, chkdsk).

Skriptaaminen ja automaatio ovat keskeisiä käyttötapoja: komennot yhdistetään, jonotetaan ja hinnoitellaan sekvensseiksi, joilla toistuvia tehtäviä hoidetaan. EtenkinUnix-tyyppisissä järjestelmissä skripteissä käytetään shebang-riviä, joka määrittää tulkimen. Komentojen eroavaisuudet eri käyttöjärjestelmissä sekä käyttöoikeudet vaikuttavat siirrettävyyteen ja turvallisuuteen; usein käytetään vähimmäisoikeuksia ja korkean tason oikeuksia tarpeen mukaan (esim. sudo Windowsin järjestelmävalvojana). Järjestelmäkomennot ovat keskeinen perusväylä, jolla käyttäjät ja sovellukset ohjaavat ja seuraavat järjestelmän toimintaa.