jännökset

Jäännökset on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan sitä, mitä on jäänyt jäljelle jonkin asian, tapahtuman tai prosessin loputtua. Sana kattaa sekä konkreettiset jäljet että abstraktimmat ilmiöt, ja sitä käytetään laajasti eri aloilla sekä arkikielessä. Jäännöksiä voi olla sekä näkyviä että piileviä ja ne voivat liittyä menneisyyteen, materiaaleihin, mittauksiin tai yleiseen jäämään.

Arkeologiassa ja historiantutkimuksessa jäännökset tarkoittavat fyysisiä jälkiä menneisyydestä, kuten rakenteita, esineistöä, asuinpaikan jäänteitä tai fossiloituneita organismien osia. Näille jäännöksille pyritään usein löytämään ikä, käyttötarkoitus ja liittymä kohtuullisen laajaan kulttuurihistorialliseen kontekstiin.

Matematiikassa ja luonnontieteissä jäännös (monikossa jäännökset) tarkoittaa sitä osuutta, joka jää jakamisen tai mittauksen jälkeen. Esimerkiksi kokonaislukuja jaettaessa jäännös on se luku, joka ei mahdu jakaantujiin. Kemiallisissa ja fysikaalisissa yhteyksissä jäännökset voivat tarkoittaa reaktion jälkeen jäljelle jäänyttä ainetta tai näytteessä havaittuja epäpuhtauksia.

Arkikielessä jäännökset viittaavat usein ruokajäämiin, rakennusjätteen tai muiden tavaroiden loppuisiin osiin sekä yleisesti tavaroiden tai tapahtumien jälkeisiin merkkeihin. Sanalla on juuret sanasta jäädä, ja se kuvaa sitä, mikä on edelleen olemassa sen jälkeen, kun suurin osa on poissa.

Jäännökset voivat siten ilmentää sekä materiaalisia että abstrakteja jäännöksiä, ja niiden tulkinta riippuu kontekstista sekä käyttötarkoituksesta.