jälkikäteisarviointi

Jälkikäteisarviointi on ohjelmien, politiikkojen tai projektien vaikutusten arviointia niiden toteuttamisen jälkeen. Sen tarkoituksena on selvittää, mitä on todella tapahtunut, millaisia tuloksia on saavutettu ja miten tulokset liittyvät alun perin asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu usein jälkikäteen kerättyyn dataan ja voi sisältää myös vertailevan analyysin siitä, mitä olisi tapahtunut ilman interventionia, jos se on mahdollista.

Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa näyttöä vaikuttavuudesta, kustannuksista ja kestosta sekä tukea tilivelvyyttä ja oppimista tulevia hankkeita varten. Se soveltuu sekä julkisessa hallinnossa että kehittämishankkeissa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja ympäristöprojekteissa.

Menetelmällisesti jälkikäteisarviointi käyttää sekä määrällisiä että laadullisia lähestymistapoja. Käytettyjä keinoja voivat olla tilastolliset analyysit, aikajänteen tutkiminen, dokumenttianalyysi sekä haastattelut tai case-tutkimukset. Jos mahdollista, arvioinnissa pyritään hahmottamaan, mitä olisi tapahtunut ilman interventionia, ja käytetään vertailukohteita kuten ennen- ja jälkeen -vertailuja tai kontrolliryhmiä. Tärkeä osa voi olla eks post -kustannus-hyötyanalyysi tai muu vaikutusarviointi.

Jälkikäteisarvioinnin vahvuuksia ovat todellisten vaikutusten ja kustannusten ymmärtäminen sekä oppimisen tukeminen tulevaisuuden suunnittelussa. Rajoituksia ovat vaikeudet erottaa syitä ja vaikutuksia ilman satunnaistettua kontrollia, tiedonrajoitteet sekä kontekstin muutoksen vaikutus tuloksiin.

Jälkikäteisarviointi liittyy läheisesti ex ante -arviointiin sekä summatiiviseen ja oppimista edistävään arviointiin. Se on keskeinen väline julkisen toiminnan vaikutusten ymmärtämisessä ja päätöksenteon tukemisessa.