julkisuusmalleja

Julkisuusmalleja ovat yhteiskunta- ja viestintätieteissä käytettyjä käsitteellisiä malleja, joiden avulla tarkastellaan julkisuuden muodostumista, välittämistä ja vastaanottoa. Ne identifioivat, miten näkyvyyden rakentuminen tapahtuu erilaisten toimijoiden, kanavien ja käytäntöjen kautta sekä miten yleisö tulkitsee ja reagoi julkisuuteen.

Käytännön painopisteet vaihtelevat mallista riippuen. Yleisiä ulottuvuuksia ovat toimijat (yksilöt, organisaatiot, uutismedia), viestintäkanavat (perinteinen media, verkkoviestintä, sosiaalinen media) sekä gatekeeping- ja algoritmisten mekanismien rooli julkisuuden ohjaamisessa. Klassisina viitekehyksinä viitataan usein Habermasin julkisen sfäärin käsitteeseen sekä tutkimuksiin, jotka tarkastelevat mediajärjestysten valtarakenteita ja uutisoinnin prosesseja.

Digitaalisen aikakauden myötä julkisuusmallit ovat laajentuneet ja monimuotoistuneet. Sosiaalinen media, vaikuttajayhteisöt ja algoritmit muokkaavat näkyvyyden hinnoittelua ja nopeutta sekä antavat yleisölle mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa julkiseen keskusteluun entistä suoremmin.

Erilaisia tyypittelyjä on esitetty muun muassa seuraavasti: yksilön itse esittämä julkisuus (self-p presentation ja henkilöbrändäys), organisaation hallittu julkisuus (PR-viestintä, kriisiviestintä), media-keskeinen julkisuus (gatekeeping ja uutisointi) sekä osallistuva julkisuus (käyttäjien tuottama sisältö ja kansalaisjournalismi). Näitä malleja sovelletaan journalismissa, PR:ssä, organisaatioviestinnässä sekä tutkimuksessa vaikuttajien roolin, kampanjoiden suunnittelun ja julkisen keskustelun dynamiikan analysoimiseksi. Rajoitteina on muistettava kontekstisidonnaisuus ja käsitteellisten kategorialle ominainen monimutkaisuus.