julistamisen

Julistamisen on verbi julistaa- sanan nominaalimuoto, joka tarkoittaa julistamisen tai julkisen lausuman antamisen toimintaa. Se viittaa tilanteisiin, joissa taho antaa julkisen lausunnon, määräyksen, ilmoituksen tai dekretin. Julistamisen käyttötarkoitukset ovat moninaiset: se voi tarkoittaa valtion, kunnan tai muun organisaation tekemää virallista julistusta, uskonnollista tai ideologista opetusta sekä laajempaa yhteiskunnallista viestintää.

Etymologisesti julistaminen muodostuu verbistä julistaa sekä -minen-loppukensasta, jolla siitä tehdään toiminnan nimeäminen. Tämä muodostusoikeus antaa sille sekä toiminnan että prosessin merkityksen. Sana liittyy lähellä sanoihin julistus (itse lausuma tai asiakirja) ja julistaja (henkilö, joka julistaa).

Käyttökohteet ja kontekstit Maisemassa julistaminen esiintyy erityisesti kolmella alueella: poliittisessa ja oikeudellisessa viestinnässä, jossa kyse on virallisista tai historiallisista julistuksista; uskonnollisessa tai ideologisessa opetuksessa, jossa opetus tai evankeliointi jaetaan laajasti; sekä mediassa ja viestinnässä, jossa puhutaan kampanjoiden tai julistussuunnitelmien toteuttamisesta. Esimerkiksi itsenäisyyden julistamisen ajankohta tai rauhanjulistuksen julkaisu kuvastavat tämän käsitteen historiallisia ja virallisia ulottuvuuksia.

Erot muihin vastaaviin ilmauksiin: julistus viittaa yleensä itse lausumaan tai asiakirjaan, kun taas julistaminen korostaa toimintaan ja prosessiin liittyvää puolta. Julistaminen on usein muodollinen tai virallinen termi, joka esiintyy lähinnä kirjoitetussa tai hallinnollisessa tekstissä.