jokivesistä

Jokivesistö on hydrologinen kokonaisuus, joka muodostuu joesta ja sen sivujoista, järvistä, soista sekä ympäröivästä maastosta, josta sade- tai sulamisvesi valuu alueen vesistöön. Jokivesistön rajat määräytyvät usein valuma-alueen mukaan, ja sen toiminta tuottaa veden kiertoa sekä tarjoaa elinympäristöjä yleisesti käytetyille ja uhanalaisille lajeille.

Jokivesistön keskeisiä osia ovat jokiverkosto, suurimmat joet ja niiden sivujoet sekä liitetyt järvet ja lammet, sekä kosteikot ja tulvasuojelualueet. Näiden osien vedenkierto ja virtausnopeudet ovat yhteydessä maaperään, kasvillisuuteen sekä ilmastoon, mikä vaikuttaa veden laadun, lämpötilan ja sedimentin kulkeutuvuuden kautta koko vesistöalueen ekosysteemeihin.

Tiedon hyödyntäminen jokivesistöistä on keskeistä vesivarojen hallinnassa ja ympäristönsuojelussa. Vesistöjen tilaa seurataan muun muassa vedenlaadun, virtaamien ja sedimentaation kautta, ja tulosten perusteella suunnitellaan toimenpiteitä kuten lannoituksesta johtuvan kuormituksen vähentämistä, tulvasuojelua sekä elinympäristöjen palauttamista. Jokivesistöjen kestävä hallinta huomioi sekä luonnon- että ihmisperäiset vaikutukset, kuten maankäyttöä, teollisuutta, energiantuotantoa ja virkistyskäyttöä.

Kielellisesti jokivesistöjen elative plural -muoto jokivesistä tarkoittaa suomen kielen ilmauksessa “jostakin joki- tai vesistöjärjestelmästä” tulevaa. Sitä käytetään esimerkiksi lauseissa, joissa viitataan useammista vesistöistä johdettuihin ilmiöihin tai aineistoihin.