johtokerrosta

johtokerros on sähköä johtava kerros, jonka päätehtävänä on johtaa sähkövirtaa tai toimia kosketuspintana elektroniikkalaitteissa sekä sähköjärjestelmissä. Kerroksen ominaisuudet—johtavuus, paksuus, kestävyys ja kemiallinen vakaus—riippuvat sovelluksesta. johtokerroksia esiintyy sekä metallisina interconnect-kerroksina piirilevyissä ja integroiduissa piireissä että ohutkalvotekniikan kerroksina, kuten läpinäkyvissä johtavissa oksideissa.

Materiaalit ja valmistus: Metallisina johtokerroksina käytetään yleisesti kuparia ja alumiinia sekä näiden seoksia; usein lisätään kerroksen kestävyyden ja liitettävyyden parantamiseksi myös koristepintoja, kuten kultaa tai hopeaa. Ohutkalvokäytössä voidaan käyttää puolijohdemateriaaleja sekä teknisiä TCO-kerroksia, kuten indium-tin-oksidia (ITO). Johtokerroksia voidaan valmistaa muun muassa sputteröimällä, höyrystämällä, elektrolyyttisesti galvanoimalla sekä kemiallisella höyrystyksellä (CVD) tai atomikerroksittaisella deposi­tionilla (ALD). Paksuudet vaihtelevat nanometri- ja mikrometrijäin käyttötarkoituksesta riippuen.

Käyttökohteet: johtokerroksia käytetään piirilevyissä ja integroiduissa piireissä sähköisten yhteyksien luomiseen sekä komponenttien välisten liitäntöjen varmistamiseen. Puolijohde- ja näyttöteknologiassa ne voivat toimia sekä kontaktipintojen että ohutkalvokerrosten roolissa, kuten aurinkokennojen kontakti- ja suojauskerroksissa. Johtokerroksen valinta vaikuttaa resistanssiin, liitäntävakautta ja luotettavuuteen sekä vaatimuksiin lämpötilaherkkyydeltä ja korroosionkestävyydeltä.