johdannaissopimusten

Johdannaissopimukset ovat rahoitusinstrumentteja, joiden arvo määräytyy niiden perusteena olevan omaisuuserän, indeksin tai muun mittarin liikkeen mukaan. Niiden tarkoituksena on suojata riskejä tai mahdollistaa spekulointi. Yleisimpiä johdannaissopimuksia ovat forward-sopimukset, futuurit (futures), optiot ja swap-sopimukset. Sopimukset voivat pohjautua esimerkiksi osakkeisiin, korkoihin, valuuttoihin, raaka-aineisiin tai indekseihin. Osana kaupankäyntiä niitä voidaan käydä joko pörssissä (standardoidut, clearingin kautta) tai OTC-markkinoilla (sopimukset räätälöityjä kahden osapuolen välillä).

Johdannaissopimukset muuttavat arvoaan markkinatekijöiden liikkeiden mukaan. Niillä voidaan hallita riskejä, kuten korko- tai valuuttariskejä, tai spekuloida tulevista hintojen liikkeistä. Sopimusten vipuvaikutus voi suurentaa sekä voittoja että tappioita. OTC-sopimuksissa vastapuoliriski voi olla suurempi kuin pörssissä käydyissä sopimuksissa, jotka ovat tyypillisesti selvitetty CCP:n kautta.

Sääntely ja valvonta Suomessa perustuu sekä EU-tason lainsäädäntöön että kansalliseen valvontaan. EU-säädöksiin kuuluvat EMIR, MiFIR ja ESMA:n ohjeistus. Finanssivalvonta valvoo markkinoita, raportointivelvoitteita sekä riskien hallintaa ja varmistaa, että johdannaissopimusten kaupankäynti tapahtuu asianmukaisesti.