jakautumismekanismi

Jakautumismekanismi viittaa solun jakautumisen aikana tapahtuvien prosessien ja niiden säätelyn kokonaisuuteen, jonka tehtävänä on jakaa geneettinen materiaali sekä soluelimet tasajakoisina kahdelle tytärsolulle. Jakautuminen tapahtuu sekä pienissä yksiköissä kuin suuremmissakin organismissa, ja sitä ohjaavat yleiset periaatteet: kopiointi, kromosomien tasainen jaon varmistaminen sekä lopulta solu- ja kudosrakenteiden palauttaminen kahdiksi erilliseksi solukseksi.

Eukaryoottisilla soluilla jakautuminen voidaan jakaa kahteen päämuotoon: mitoosiin ja meioosiin. Mitoosi tuottaa kaksi identtistä tytärsolua ja on keskeinen tuki kasville, eläville organismeille ja kudostuotannolle. Se koostuu proFAASISTA, prometafaasista, metafaasista, anaFAASISTA ja teloFAASISTA; näissä vaiheissa kromosomit tiivistyvät, kiinnittyvät kiinnityspaikkoihin, asettuvat metafaasitasolle ja suurin osa sisarkromatidien jaosta tapahtuu anafaasissa, minkä jälkeen tumakotelo palautuu ja solukalvo jakaa solun kahdeksi. Meioosi on kaksi peräkkäistä jakautumiskierrosta (meiosi I ja II), joista ensimmäisessä sukupolvet kromosomit pariutuvat ja jakautuvat siten, että tytärsolut ovat haploideja eri kromosomiyhdistelmillä; toisessa kierroksessa sisarkromatidit jaetaan kuten mitoosisessa toisen kierroksen vaiheissa. Sääntelyyn osallistuvat proteiiniketjut ja kiinnittymisen sekä DNA-kopioinnin valvontapisteet, sekä poikkeamien hillitseminen.

Prokaryooteilla jakautuminen tapahtuu tyypillisesti binäärifissiona: kromosomi kopioituu, origon ympärille muodostuu replikaatiolohkare, ja solun rakenne eriytyy. Fission lopputuloksena syntyvät kaksi tytärsolua, jotka jakavat tasaisesti genominsa ja soluelimensä.

Jakautumismekanismien virheet voivat johtaa kromosomipoikkeamiin, syöpäriskiin tai kehitysviiveisiin. Toisaalta tehokas ja oikea jakautuminen on elämän ja kasvun perusta sekä yksilön että sivilisaation kannalta.

---