jäsenenä

jäsenenä on suomalaisen sanan jäsen essiivimuoto, jolla ilmaistaan toimimista tai olemista jonakin jäsenenä tietyssä yhteisössä, järjestössä tai elimessä. Esimerkiksi sanayhteys hallituksen jäsenenä tarkoittaa, että henkilö toimii kyseisen elimen jäsenroolissa. Essiivimuotoja käytetään kuvaamaan tilaa tai roolia, ei pelkästään jäsenyyttä yleisesti.

Muodostus ja käyttöyhteydet: Jäsenen essiivinen muoto muodostetaan liittämällä substantiiviin -nä/-na-pääte siten, että sana kirjoitetaan yleensä yhteen, esimerkiksi jäsenenä, hallituksen jäsenenä, yhdistyksen jäsenenä. Monikossa vastaava muoto on jäseninä tai hallitusten jäseninä, käytöstä riippuen. Samaa ideaa voidaan ilmaista myös yhdistämällä nimeen genetiivikieltä, kuten hallituksen jäsenenä tai hallitusten jäseninä. Esimerkkejä: Hän toimii hallituksen jäsenenä. Yhdistyksen jäsenenä hän osallistuu päätöksentekoon. Yhteisön jäseninä he voivat vaikuttaa päätöksiin.

Käyttö käytännössä: Jäsenenä-ilmauksia käytetään yleisesti virallisissa ja semi-virallisissa teksteissä, kuten kokousten pöytäkirjoissa, toimintakertomuksissa sekä uutis- ja tiedotteissa, joissa halutaan korostaa henkilön roolia tiettyyn ryhmään kuuluvana. Sanaa voidaan käyttää sekä yksikössä että monikossa riippuen siitä, puhutaanko yhdestä jäsenestä vai useammasta.

Lisääntyviä muotoja ja vertailu: Muita essiivimuotoja ovat vastaavat -na/-nä-päätteiset muodot eri sanoissa (esim. opettajana, johtajana). Jäsen-sanalla on sekä yksikön että monikon essiivimuodot, ja oikea muoto valitaan kontekstin mukaan.

Lisätietoja: Jäsen, essiivi sekä kieliopilliset roolit voivat vaikuttaa sanavalintaan esimerkiksi kun puhutaan roolin muuttumisesta tai pysyvyydestä.